Kirkkopuisto
Kontiolahden Kirkkopuistossa historia elää tänäkin päivänä sankarihautausmaassa, muistomerkeissä ja patsaissa. Veteraanipuisto muistuttaa meitä menneistä koettelemuksista. Kontiolahden kirkko on palvellut seurakuntaa jo vuodesta 1881 lähtien. Kirkon satavuotisjuhlia vietettiin vuonna 1981. Kirkon urut ovat kirkkoakin vanhemmat. Kontiolahden kirkkopuisto on muodostunut useista maakaupoista ja seurakunnan omistama ala on kirkon ympäriltä kasvanut aikojen saatossa. Kiviaitaa on jatkettu ja sen sisään on mahdutettu sankarihautausmaa sekä muistomerkit.
Tämän päivän kirkkopuistossa voit nauttia piknikistä, pelata ja leikkiä pallopelejä tai viettää aikaa perheen kanssa. Aamuisin polut täyttyvät kouluun kiirehtivistä lapsista ja nuorista.
Sankarihautausmaa
Sankarihautausmaa on perustettu ja vihitty käyttöön jo huhtikuussa 1918. Siihen on siunattu 183 sotilasta, taistelukentälle jääneenä 26. Talvisodassa heistä kuoli 20, jatkosodassa 162 ja Lapin sodassa yksi.
Sankarihautausmaa perustettiin kirkon viereen maanviljelijä Janne Räsäsen lahjoittamalle maalle. Sen vihki käyttöön kirkkoherra F.E. Salokas huhtikuussa 1918.
Kontiolahdella syntyneitä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa 223, joista puolet (113) on haudattu Kontiolahden sankarihautausmaalle ja puolet (110) 29:lle muulle hautausmaalle eri puolelle Suomea kuten Joensuuhun, Lappeenrantaan ja Helsinkiin.
Tähän sankarihautausmaahan on siunattu yhteensä 183 sotilasta, kaikki miehiä. Taistelukentälle heistä jäi tuhoutuneena 15 ja kadonneena 11. Talvisodassa heistä kuoli 20, jatkosodassa 162 sekä Lapin sodassa yksi. He palvelivat 99:ssä eri komppaniassa/vast. Eniten menehtyi jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 51:n 4. komppaniassa, yhteensä 35. Tässä hautausmaassa lepäävistä Kontiolahti oli 113:n syntymäkunta ja 130:n kotikunta. Upseereita heistä oli neljä, aliupseereita 28, miehistöön kuuluvia 153 sekä yksi oli sotilasvirkamies. Naimisissa heistä oli 55. Miehet edustivat lukuisia eri ammattikuntia, mutta eniten oli työmiehiä 43, sekatyömiehiä 11 ja maanviljelijöitä 28. Hautaan siunattujen keski-ikä oli 27,4 vuotta.
Talvisodan sotatoimissa kaatui 18 sotilasta ja kaksi muuta kuoli sairauteen tai onnettomuuteen. Jatkosodassa kaatuneita oli 148, ja 14 kuoli sairauteen tai onnettomuuteen. Yksi jatkosodassa palvelleista sotilaista kuoli sotavankeudessa. Lapin sodassa kaatui yksi sotilas. Jalkaväkirykmentti 8:ssa palvellut korpraali Tapio Puhakka kuoli Enontekiöllä 8.11.1944.
Kontiolahden Selkien (Lepolehto Rn 14:34) hautausmaahan on siunattu neljä sotilasta. Väinö Kontkanen kaatui talvisodassa sekä Veikko Kontkanen, Aarne Kettunen ja Väinö Martikainen jatkosodassa. Kontkasen veljekset on siunattu sankarihautausmaahan, kaksi muuta sukuhautoihin.
(Sankarihautausmaan teksti Jouni Mattila)
Kontiolahden kirkko
Valmistunut ja vihittty käyttöön vuonna 1881. Urut vuodelta 1877. Urut on siirretty Leppävirralta vuonna 1929 Kontiolahden kirkkoon.
Muistomerkit ja patsaat
- Vapaussodan sankaripatsas (sisällissodan 1918 hallituksen joukkojen sankarivainajien sankarihauta)
- Onni Räsäsen muistokivi
- Sotien 1939 - 1945 sankarivainajien sankaripatsas - Iäisyyden rajalla
- Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki
Veteraanipuisto
Veteraanipuisto on perustettu vuonna 1991. Tuolloin veteraani järjestöt esittivät puistoa nimettäväksi veteraanipuistoksi. Seurakunta osti tuolloin puiston alueen Räsäsiltä. Veteraanipuiston laidalle on asennettu Onni Räsäsen muistokivi ja Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki.